Näytetään tekstit, joissa on tunniste minä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste minä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. toukokuuta 2017

Kuhan meikkasin 2 ja kuulumisia

Ohessa kuvat meikistä joka on polkaistu Urban Decayn Naked Ultimate Basics-paletilla.


Silmämeikissä jujuna on violetti rajaus.


Kasvomeikissä poskipunana Make Up Storen luomiväri Style sekä varjostuksena Benefitin Hoola.


Huulimeikkinä L'Orealin Sexy Balm 102 Gossip*.

*Saatu blogin kautta


Maaliskuu meni kauheassa sumussa sillä lemmikkini sairasteli vakavasti eikä useat (pitkät) työhaastattelumatkat ainakaan helpottaneet arkea. Lemmikki tervehtyi kuin ihmeen kaupalla (nyt yhdessä eletään arvostaen laina-ajalla) ja sen jälkeen lomailin hetken pohjoisessa.

Tällä hetkellä elelen taas vaihteeksi toimeliaita aikoja sillä huhtikuun puolivälin jälkeen arkeni on vilkastunut. Viimeinkin työrintamalla tärppäsi ja edessä on muutto. Muuttomatka on tällä kertaa vain reippaat sata kilometriä, mutta lyhyestä matkasta huolimatta pitää pakata omaisuus kasaan ja vaihtaa mestoja. Uuden asunnon etsiminen ja  muuttopalvelun kilpailutus on jo tehty mutta muut muuttoon liittyvät käytännön asiat sekä pakkaaminen ovat vielä edessä.

Muuttojen tullessa olen aina hivenen hyvilläni idioottimaisesta tavastani säilyttää kosmetiikkatuotteiden pahvipakkauksia, sillä pahvit helpottavat hiukan pakkausta vaikka eivät toki poista särkymävaaraa. Onnekseni pystyn jonkin verran tuomaan tavaroita etukäteen uuteen kotiin ennen varsinaista muuttopäivää. Oletettavasti ainakin astioita, tv ja meikit ovat näissä itse viedyissä kuormissa.

Tätä kuuluu minulle vappuna 2017. Mitä sinulle?

lauantai 10. joulukuuta 2016

Mitä oikein teit?

Tämä viaton ja ihan ymmärrettävä kysymys on mietityttänyt minua kovasti viime aikoina.

Kysymys esitettiin minulle Make Up Storen miitin jälkeen ruokailun yhteydessä. Äkkiseltään ajateltuna jäädyin täysin, sillä tuntui että en ole tehnyt mitään.

Häkeltyneenä taisinkin sanoa, että en ole tehnyt oikeastaan mitään.

Syvällisemmin pohdittuna täytyy kuitenkin sanoa että olen tehnyt jotakin.

Olen opetellut uudelleen vain olemaan kotona.

Olin blogin kautta ajateltuna aktiivisimmillani kesällä 2014.

Nyt kaksi vuotta sen jälkeen voin todeta, että en muista kesästä juurikan muuta kuin mitä olen silloin blogiini kirjoittanut tai mitä olen lukenut jälkikäteen työlokistani.

Aloitin silloin uuden työn, joka vei kaiken valveillaoloaikani ja kolme neljäsosaa myös uniajastani. Ainoa hetki jolloin en ajatellut töitä oli ne hetken kun kirjoitin blogia, muokkasin meikkikuvia tai suunnittelin mitä väriyhdistelmää seuraavana päivänä käyttäisin.

Lyhyesti sanottuna 3 kk "työrupeaman" jälkeen olin ensimmäistä kertaa burnoutin vuoksi sairaslomalla.


Vuoden 2015 aikana opettelin pikku hiljaa jättämään työasiat työpaikalle, joskin vaihtelevalla menestyksellä. Samaan aikaan sain ensimmäistä kertaa tuntea sen miltä tuntuu kun niska- ja hartiaseutu on todella jumiutunut ja ongelmat säteilevät käsiin kipuna ja puutumisena.

Hieroja totesi ensimmäisen kerran maagiset sanat "tenniskyynärpää molemmissa käsissä" sekä "rannekanavaoireyhtymä"

Vuosi 2016 aloitettiinkin sitten vielä rauhallisemmin ja kevään 2016 aikana jouduin toteamaan, että nyt täytyy vetää oikeasti henkeä. Fysiikka ei kestä 8 h työrupeamaa tietokoneella työpaikalla ja samaan syssyyn vielä 4 h istuntoa kotona blogimateriaaleja editoiden kirjoittajen. Samaan aikaan tuntui olevan myös ihan kosmetiikkauupumus jonka tiedostamiseen mulla meni kuitenkin aikaa.

Nyt selaillessani kuvakansioita löysin paljon aiheita postauksiin väliltä maaliskuu-heinäkuu, jotka olen kuvannut, mutta joiden kirjoittamiseen ei ollut enää ruutia.

Kesän ja syksyn 2016 olenkin rauhoittanut täysin. Ostin heinäkuussa uuden tietokoneen, mutta sen uutuudesta huolimatta hoidin kaikki juoksevat asiat joko työpaikalla tai puhelimitse enkä avannut kotona tietokonetta viikkoihin.


Mitä oikein tein?

Olin kotona, paijasin kissoja, luin kirjoja ja nukuin pitkään. Halusin varmistaa, että osasin edelleen olla kotona ilman, että täytän valveillaolotuntini blogin pitämisellä ja sitä kautta olin ajattelematta töitä.


Miltä minusta tuntuu nyt?

Osaan olla kotona ilman, että mietin jokaisena valveillaolohetkenäni töitä.

Olen löytänyt jo pienissä määrin sitä iloa joka aikaisemmin tuli kivan meikkikokoelman ilmestymisestä.

Meikkaan harvakseltaan ja tylsästi ruskealla ja kultaisella, mutta meikkaan kuitenkin

Haen koko ajan uutta työpaikkaa ja olen viimeisen kuukauden aikana käynyt kahdessa työhaastattelussa.

Nykyinen työsuhteeni loppuu vuoden vaihteessa, mutta en ole pahoillani.

Mitä sinulle kuuluu?


postauksessa kuvituksena maitokahvia ja ihania kahvikuppeja.

perjantai 25. joulukuuta 2015

Kosmetiikkabloggaajien joulukalenteri: poikkeus jouluun

Hei kaikille!

En ehtinyt ihan aattopäivän joulukalenteripostauksien tahtiin. Täällä pohjoisessa aika tuntuu joskus hiukan pysähtyvän ja tänäkin vuonna on mennyt päiviä jolloin en ole lainkaan aukaissut tietokonetta. vaan pakolliset selaukset olen suorittanut pikaisesti vain älypuhelimella.

Kosmetiikkabloggaajien joulukalenteri päättyi eilen, ja nyt näin myöhässä postaan oletettavasti sen joulun poikkeuksen.

Lapsuudenkodissani pohjoisessa ei ole lumesta pulaa.


Talvipuvussa oleva sireni sekä minun huoneeni ikkuna.



Kävellessäni vajaan puoli kilometriä äidinäidin eli mummon luokse:




Mummon luota löytyi tuttuja pelikorttejakin.



Forecan täsmäsään mittauspiste on n, 15 km päässä kotoani. 

Havainnot 25.12.2015 klo 15:50

Lämpötila + 3 astetta
Aurinko nousee klo 11:14
Aurinko laskee klo 13.29
Päivän pituus 2 h 15 min
Lumen syvyys 38 cm.
Suhteellinen kosteus 99 %

Rauhallista joulua kaikille!

maanantai 28. syyskuuta 2015

Tunnustuksia ja vastauksia

Sain lukijaltani Viltsulta blogihaasteen, jossa tulee vastata kysymyksiin.

Kysymykset eivät tällä kerralla koskeneetkaan blogini aihealuetta, mutta saatte kuvituksena kuitenkin kuvia eräältä sunnuntailta sekä bonustunnustuksen, en ole siisteysintoilija.

1. Lempiharrastuksesi (bloggausta ei lasketa)

Bloggaus vielä nykyisellään suurimman osan vapaa-ajastani, jos sitä ei lasketa niin vastauksena on lukeminen. 

Ei mitään fiksua, vaan superpinnallista tyttöjen hömppäkirjallisuutta tai muutoin arkielämän kahleet irrottavaa. Olen esim. lukenut Harry Potterit suomeksi useampaan kertaan,  luen usein suosikkikirjojani uudelleen. Se on rauhoittavaa.

Kissan mielestä sydänkori ei voi olla yöpöydällä, tässä osoitetaan myös pointti siitä, että olisi aika ruokkia kissat...

2. Jos olisit ruoka-annos, mikä olisit? Miksi?

Kuvassa on perinteinen viikonlopun aamukahvi, joka on suodatinkahvia makeutusaineella ja maidolla. 

Ruoka-annoksena olisin joku konstailematon perusruoka, jossa on napakka mauste, jota ei ihan heti osaa nimetä.



3. Paras piirteesi äitinä.

En ole äiti, enkä tässä tapauksessa laske lemmikkejä vastauksen piiriin. Jää siis mysteeriksi.

4. Jos saisit kokonaan vapaan viikonlopun, mitä tekisit?

Teen viikkotyötä joten viikonloput ovat vapaita. Täysin vapaat viikonloput (jolloin en ole sopinut mitään ystävien kanssa) vietän kotona. Tarvitsen kodin tuomaa rauhaa. 

Kotona puuhastelen arkiset pyykinpesut, imuroinnit ja tiskaukset sekä valmistelen blogipostauksia esim. kuvaamalla tuotteita tai meikkejä. Kesäaikana postimerkin kokoisen nurmikon leikkaaminen on kiva homma, jota välillä siirrän ja siirrän, mutta aloittaessani nautin hommasta.


5. Mitä haluaisit vielä opiskella?

Olen miettinyt kokonaan alanvaihtoa, mutta toistaiseksi ajatus on jäissä sillä en tiedä mitä opiskelisin. Poislukien alanvaihto haluaisin oppia vieraita kieliä. Harmi vaan, että kielen oppiminen ei ole samanlaista kuin uuden ohjelman lataaminen tietokoneeseen :).

6. Salainen taitosi?

Osaan nimetä Yhdysvaltojen osavaltiot ulkomuistista, jos minulle annetaan kynä ja paperia :). Maailman valtioista pystyn nimeämään nettitestin mukaan 11 minuutissa noin 90 % (englanninkielellä). Haasteellisimmat valtiot muistaa ovat Oseanian pienet saarivaltiot ja Neuvostoliitosta aikanaan irtaantuneet valtiot aasiassa, joiden kirjoittaminen suomeksi (saati englanniksi) on vaikeaa.



7. Oletko syys-, talvi-, kevät- vai kesäihminen?

Kevät! Rakastan kevään ensimmäisiä tulppaaneja, sulavaa lunta, ensimmäisiä voikukkia ja jopa katupölyä. Keväällä intoudun lähettämään ystäville postikortteja, koska on kevät.


8. Seuraava itsellesi suunnittelema isompi hankinta?

Noh, tietokone ja kamera olisivat ainakin. Samoin parempi valaistus talviolosuhteisiin eli aika pitkälti blogiharrastusta helpottavia vempaimia.

Jossain vaiheessa ostan myös tiskikoneen, mahdollisesti silloin kun muutan seuraavan kerran.



9. Turvavaate johon pukeudut kun et keksi mitä laittaisit päällesi?

Pitkähihainen ja -helmainen yöpaita ja villasukat. Kotona on turvassa vaikka ei pukeudukaan muotitietoisesti :D.  Oikeasti näistä kuvista voitte päätellä mihin rahani menevät, vaatteita ostan vasta siinä vaiheessa kun ne ovat nyppyyntyneet, reikääntyneet tai muistuttavat muuten lumppua.


10, Milloin ja miten aloitat jouluvalmistelut?

Tavallisesti ensimmäistä adventtia edeltävänä lauantaina. Tähänkin tosin vaikuttaa se onko millainen on vuosi on kyseessä. Olen usein muuttanut joulukuussa tai mennyt lapsuudenkotiin joulunpyhiksi, silloin en välttämättä tee kotona mitään jouluvalmisteluita. 

En omista joulukuusta tai sen koristeita ja joulukoristeeni ovat kaksi kynttelikköä ja pari jouluaiheista tuikkukuppia sekä jouluvalot (kirkkaat) sisälle ja ulos. Joulukortit, jos niitä lähetän ovat kaupasta ostettuja, muutaman kerran olen liimannut muuttokortteihin tonttujen kuvia.


En tällä kertaa haasta ketään muuta, mutta halutessaan haasteen voi toki ottaa mukaansa.


torstai 19. maaliskuuta 2015

Turvassa.

Työkalenterissa on sovittuna huhtikuun puoliväliin saakka viikoittain vaihtuva haasteellinen työasia.

Tutun perustyön lisäksi tarvitsen meikin tuomaa positiivista energiaa ja varmuutta. Olen tässä asiassa turhamainen, mutta sallin sen itselleni.


Tämän viikon haastepäivänä turvauduin Estee Lauderin Batik Suniin ja MACin Marginiin.


Miten sinä käsittelet haasteita?




keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Viisi kysymystä

Sain Smykkitytöltä viiden kohdan haasteen, jossa pyydettiin vastaamaan haastajan esittämiin kysymyksiin. Vastaan näihin kysymyksiin mielläni, mutta jätän tällä kertaa haasteen säännöissä olevat lisähaasteet ja omat kysymykset esittämättä. 


Smykkitytön kysymykset:

1. Viisi suosikkisarjaasi?

Aikaisemmin olin paljon uskollisempi suosikkisarjojeni kanssa. Nykyisellään muutama suosikiksi nimeämäni sarja on edelleen pahasti kesken (eli olen useita tuotantokausia jäljessä). Nykysarjoista suosikkejani ovat Bones ja Castle sekä uudempana Brooklyn Nine-Nine (99).

Vanhempia jo edesmenneitä sarjoja Buffy Vampyyrintappaja ja How I Met Your Mother (jonka nerouden löysin oikeasti vasta sen jälkeen kun sarja päättyi).



2. Mihin paikkoihin veisit ystäväsi, jotka tulevat käymään asuinkaupungissasi?

Olen asunut nykyisessä kotikunnassani kesäkuusta 2014. Ja joudun tunnustamaan, että tunnen sen historiaa ja kohteita todella huonosti. Joudun siis tutustumaan kotikuntaani samalla tavalla kuin ulkopaikkakuntalainen esim. kunnan nettisivujen esittelyiden kautta. 

Tämä on karua, mutta valitettavan totta niille, jotka ovat muuttaneet työn vuoksi useita kertoja kuten minä olen. 
3. Mistä muut voisivat sinua kadehtia?

Heh heh. Ehkä joku kosmetiikasta kiinnostunut näkiessään ne harvinaisemmat alelöydöt? Kissaihminen nähdessään kuinka ihanat lemmikit mulla on?



4. Viisi tavoitetta itsellesi vuodelle 2015?

En ole mitenkään tavoiteorientoitunut enkä erityisemmin pidä kaikenmaailman lupauksista joita tulisi noudattaa omalla vapaa-ajallani. Täällä esitetty kynsilakkojen ostorajoitus sekä pannuprojekti saavat riittää.

5. Missä olet hyvä?

Olen hyvä suunnittelemaan ja organisoimaan asioita.  Otan työni välillä hiukan liiankin vakavasti ja sen vuoksi joudun opettelemaan uudella tavalla myös asioista irtipäästämistä (joka on todella vaikeaa).



 Kuvituksena kolme kissaani.

Tunnustus

Olen Pirjo, ja suhtaudun miltei epäterveellisellä intensiteetillä vihreään luomiväriin. Vietin eilen syntymäpäivääni ensimmäistä kertaa ikinä kipeänä. Kuvassa oleva kahvimuki on yksi suosikeistani, mutta viime viikon aikana olen siirtynyt juomapuolella myös maustettuun mustaan teehen.


Koska eilen oli syntymäpäivänäni ja työterveyshuolto-keikan jälkeen olo kamala, kävin pikaisesti  apteekissa, ruokakauppassa, postissa sekä Emotionissa. Viisaasti aikaisemmin tarkastetut bonusedut tasoittelivat tietä sillä eihän tätä lasketa, jos sen ostaa bonuskertymillä?


Kierrän ympyrää kotona, sillä en oikeastaan jaksa tehdä mitään ja tiedän, että kipeänä ei edes kannata koskea kosmetiikkatuotteisiin.

Ohessa yksi syy miksi tämä on hölmöä. Meikki on tehty Sleekin Garden of Eden vihreillä sekä Incognito-paletin vaaleanpunaisella, ripsivärinä on Cliniquen High Impact wp (huonosti kestävät taivutukset selvittävät miksi en erityisemmin pidä siitä). Kuva on otettu n. 8 h kuluttua meikkaamisesta.


Toivottavasti paranen pian, sillä motivaattori on ainakin kunnossa. 

Flunssani vuoksi myös arvontapalkinnot ovat vielä lähettämättä. Pahoittelen viivytystä.

lauantai 31. tammikuuta 2015

Kevyt silmämeikki ja Rebel-huulet

Tämä on meikki viikon takaam, silloin tarkoitus oli asioida kaupungilla pidemmän kaavan mukaan. Toisessa liikkeessä kuitenkin tajusin, että pimeässä eteisessä kenkien pukeminen ei ole kaikista fiksuin ratkaisu.

Äärijärkevänä kenkien ostajana omistan kahdet samantyyppiset talvikävelykengät. Sovituskopissa tajusin, että olin pukenut aamulla vasempaan jalkaan mustan kengän ja oikeaan ruskean kengän. Maksoin sovittamani vaatteet pikavauhtia ja luikin kotiin keittämään kipeästi tarvitsemani aamukahvin. Join siis kupin kahvia kotona klo 11, enkä suinkaan kaupungilla kahvilassa kuten suunnittelin.

Silmämeikissä kaupungilla oli järkevä perusmeikki Diorin Elegantella ja Joe Blascon Walnutilla, sillä tarkoitus oli käydä vaateostoksilla. Meikissä on Walnut luomivaossa ja Eleganten tummin sävy liikkuvalla luomella ja ulkonurkassa. Silmän sisäpuolikkaalla on Eleganten keskinappi ja kulmaluulla oikean ylänurkan sävy.


Kotikahvittelun jälkeen harjoittelin huulien rajausta MACin Vino-kynällä sekä taputtelin huulille Rebeliä.


Vähänkö olin pähee :D


Silmämeikki kävi siis kaupungilla, mutta huulimeikki jäi iltapäivällä paheellisesti toisen kotona nautitun kahvikupillisen reunalle.


Ehkä seuraavalla kerralla uskaltaudun myös kaupungille tekemään niitä kipeästi tarvittavia vaatehankintoja. Kunhan ensin tarkastan mitkä kengät on jalassa!

perjantai 21. marraskuuta 2014

Tältä musta tuntuu

Viimeisen puolen vuoden aikana olen elänyt ammatillisesti haasteellisinta aikaa elämässäni. Vaihdoin työpaikkaa (joka ei millään tavalla liity kosmetiikkaan) ja työpaikan vaihto ei sujunut täysin ongelmitta, vaikka ammattinimikkeeni pysyi samana.

Raskaan elämänmuutoksen aikana tämä blogi oli pitkään henkireikä, jonka avulla sain jotain muuta pohdittavaa vapaa-ajalleni. En miettinyt työasioita blogia kirjoittaessani, vaikka ne seurasivat muutoin ihan jokaisessa arkisessa askareessa. 

Kuten monet suomalaiset kauneusbloggaajat ovat kirjoittaneet, on me-henki tai pikemminkin kauneusbloggaajien mafia-henki tällä hetkellä mahtava. Olenkin saanut tukea raskaaseen elämäntilanteeseeni myös ihmisiltä, joita en ole välttämättä koskaan tavannut, sillä uudet blogisiskoni ovat auttaneet.

Nyt haluaisin kirjoittaa ikävästä ilmiöstä, joka viime aikoina havaittu ihan mafialaisten kesken yleisesti. 

Jostain syystä suomalaisissa kauneusblogeissa on virinnyt kommenttilaatikoissa ikävä buumi kirjoittaa anonyymejä viestejä, joissa ainoa sisältö on tölväistä tai suorastaan loukata blogin kirjoittajaa. Tahallaan. 

Ikävän tai loukkaavan kommentin lähettäjä kommentoi poikkeuksetta anonyyminä, mutta on kertomansa mukaan "lukenut blogia pitkään" ja "haluaa nyt kertoa mielipiteensä asiasta tai aiheesta xx". Kommenttina on sitten sopivasti annosteltu tuikkaus myrkkyä, joka ei suoranaisesti lamauta, mutta kirvelee ikävästi.
 



En henkilökohtaisesti ymmärrä tätä uutta tapaa, jossa lukija, vitsikkäästi anomuumiksi viitattu henkilö päättää usein kertomansa mukaan (pitkäaikaisena lukijana) kirjoittaa ensimmäiseen jättäämäänsä kommenttiin jotain sellaista, jota ei varmasti kertoisi yhdellekään ihmiselle kasvokkain.

Monet meistä kirjoittavat blogiaan nimenomaan harrastuksena ja omaksi ilokseen. Mistä on tullut se ajatus, että bloggaajat ovat lukijoilleen jotain velkaa tai heidän koko olemuksensa on vapaata riistaa? 

Olen jo itsekin muutaman kerran miettinyt vakavasti sitä, onko järkevää sallia anonyymit kommentit, sillä en tällä hetkellä tahdo omaan elämääni mitään sellaista joka saa minut pahalle mielelle. Tämän on tarkoitus olla mukava harrastus, ei sellainen foorumi, jossa joudun lukemaan ikävää palautetta siitä mitä teen tai en tee.


On valitettavan totta, että ne ihanat kommentoijat jotka kommentoivat usein ja positiivisesti unohtuvat hetkeksi, kun lukee halveksivan, väheksyvän tai vain tylyn viestin. Kirjoitankin tämän postauksen osittain sen vuoksi, että haluan saada ihmiset ajattelemaan.

Samalla myös ilmoitan, että en aio sallia edellä mainittua anonyymiä kommentointia enää. Jos vastaavanlainen tilanne tulee vielä joskus vastaan tässä blogissa laitan kommentteihin joko hyväksynnän tai suljen anonyymit kommentoijat ulkopuolelle. Joka tapauksessa kyseisiä kommentteja ei tulla näkemään blogissani jatkossa.



Minun kanssani ei tarvitse olla samaa mieltä. Jos mielestäsi on ok, jättää ihmiselle jota et ole koskaan tavannut ikäviä viestejä, ihmettelen miksi yleensäkin seuraat blogiani? Jos sinulla ei ole minulle mitään hyvää sanottavaa miksi vaivaudut viettämään aikaasi blogissani? 

Postauksen kuvat ovat meikkipöytäkuviani. Arkista, sotkuista, tavallista ja ihmismäistä, vaikka kirjoitan blogia.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Kolarimeikki

Tämä meikki on ensimmäinen, jonka tein Shiseidon Earth and Sky-paletilla.

Paletin onnettomuudeksi kuitenkin koitui se, että meikin kuvaamisen jälkeen lähdin töihin. Työmatkalla jouduin pieneen kolariin ajamalla autoni oikein huolellisesti ojaan. Auto on edelleen selvitystilassa ja vaihtoehtoina on hintavaksi koituva remontti tai lunastus. Liikun nyt vakuutusyhtiön tarjoamalla vuokra-autolla ja parantelen solisluiden päälle tulleita turvavyön ruhjeita. Sairaslomalla olin pari päivää sillä turvavyö teki tehtävänsä ja täräytti ilman pihalle.

Pahemminkin olisi voinut käydä, sillä suurimmat vahingot otti vastaan auto ja aamukatastrofissa ei ollut muita osallisia kuin minun auto. Tirautin kuitenkin tienpenkalle könytessäni hätäitkut ja olin koko päivän varsin tärisevä. Nyt kun editoin näitä kuvia tämä meikki on nimenomaan kolarimeikki ja paletti on kolaripaletti tästä lähtien.


Meikissä on silmän sisäpuolikkaalla vaalein shampanjan sävy, liikkuvalla luomella oranssi ja luomivaon varjostuksena ruskea. Luomivaon sisäpuolikkaalle on lisätty hiukan paletin vaaleansinistä sävyä. Poskilla on MACin Margin ja NYXin Taupe.


Huulimeikkinä on Oriflamen The One Power Shine Lipstick sävyssä Rosewood Dream. Ohessa vertailukuvat toiseen saman punalaadun sävyyn Sexy Plumiin. Molemmat punat olen saanut kauneusbloggareiden vaihtopussista.

Rosewood Gloss on mukavan helppo arkisävy eikä sen korjailussa tarvitse välttämättä edes peiliä. Pidän tästä punalaadusta kovasti ja se olisi uusi lempparini mikäli tuoksu olisi jotain muuta kuin vesimeloni.

Käykö muille niin, että jokin tapahtuma elämässä assosioituu kiinteästi meikkituotteeeseen tai voiko ikävä tuoksu kosmetiikkatuotteessa aiheuttaa sen, että muutoin hyvä tuote jää vähälle käytölle tai käyttämättömäksi?

maanantai 10. helmikuuta 2014

Talviloma

Otsikko voi johtaa harhaan, mutta on myös totta. Kyse ei ole blogin talvilomasta vaan pidennetystä viikonlopusta, jonka bloginpitäjä pyhitti vuoden 2014 talvilomaksi.

Lomaani kuului monien muiden kosmetiikkabloggaajien tavoin Sensaisti-blogimiitti, joka on kautta-aikojen toinen tai kolmas (laskutavasta riippuen). Ensimmäisellä kerralla tapasin pari blogituttua Seinäjoellä erittäin epävirallisessa ja täysin kuvattomassa reissussa, jossa puhuttiin mukavia ja syötiin myöhäinen lounas. Toisessa miitissä kävin Aila Aron Kauneuslinnassa pikkujouluja viettämässä. 

Nyt kolmannessa matkustin pääkaupunkiseudulle lomailemaan ja tapaamaan tuttuja/tuntemattomia ihmisiä. Tuttuja siinä suhteessa, että olen seurannut muutamien blogeja jo vuosia ja tunnistan esim. heidän meikkaustyylinsä sekä tiedän mikä on ko. henkilön lempisävy luomiväreissä. Tuntemattomia siinä suhteessa, etten ole koskaan kyseistä henkilöä tavannut tai puhunut hänen kanssaan henkilökohtaisesti. Näiden kahden kategorian lisäksi mukaan mahtuu myös kolmas, ne blogituttavat, joista on pikkuhiljaa muodostumassa ystäviä. Muutamaa olen nimittäin tavannut jo useampaan kertaan ja pyrin aina mahdollisuuksien mukaan tapaamaan samalle postinumeroalueelle osuessani.

Monessa blogissa on blogittarien tapaamisestä jo kerrottu ja itse jatkan samaa linjaa hyvin pintapuolisella raapaisulla. En ottanut yhtään kuvaa itse tapahtumasta, sillä olin liian innoissani tarttuakseni kameraan. Puhuin kuitenkin ääneni käheäksi ja onnistuin haalimaan suorastaan hämmästyttävän paljon kaikkea kivaa kosmetiikkavaihdossa. Vaihto oli täysin omavalintainen ja vapaaehtoinen, jossa sai tuoda itselle tarpeettomia tuotteita ja ottaa vaihdossa sitten jotain uutta kokeiltavaa jos mieli teki. Miittiin kuului myös hyvää ruokaa sekä kolme pikkuruista koiraa. En ole koskaan aikaisemmin pitänyt sylissäni kissojani pienempiä koiria...

Jo monessa postauksessa on myös väläytelty kuvia goodiebagista, joka oli todellakin vakuuttava. Yhteistyökumppaneina olivat nimittäin Sensai (luonnollisesti, olimmehan Sensaistin kotona), Clarins, Clinique, Sisley sekä Sampar, Kevin Murphy sekä Max Factor.

Pikaväläytykset näistä tuotteista.

Käytin Sensaita pitkään joskaan näitä toista puhdistustuotetta en ole kokeillut. Kaksoispuhdistuksen 1 vaiheen Cleansing Balm on uusi tuttavuus, Creamy Soap on joskus ollut kokeilukokona. Sen sijaan Softening Lotion ja Emulsion ovat tuttuja tuotteita, joista pidän paljon. Volumising mascara on myös ollut ihan aktiivisessa käytössäni. Puhdistusliinaa en osannut pari vuotta sitten käyttää ja annoin sen sisarelleni. Ehkä nyt otan uuden erän, sillä olen aktivoitunut naamioiden käytössä ja liina on kuulemma ässä niiden kanssa.

Clarinsin ihonhoitotuotteet ovat harvoin sopineet iholleni, joten olen vähän kahdenvaiheilla mitä näiden kanssa teen. Hydra Quench on kolmikymppiselle iholle tarkoitettu, kosteuttava linja.


Cliniqueta käytin myös paljon yhdessä vaiheessa, mutta ja nämä tuotteet ovat ainakin osittain tuttuja. Meikkipusseja en ole tarvinnut vuosiin, sillä Cliniquen kokeilutuotteet ja niihin kuuluva meikkipussit ovat pitäneet tarpeeni kurissa.


Ensimmäinen kynämallinen huulipuna on sensijaan täysin uusi tuttavuus. Nyt ymmärrän miksi Chubby Stick on laivalla myydyinpiä tuotteita!


Sampar on uusi sarja, jonka maahantuonti on aloitettu, mutta joka ei ole vielä myynnissä. Itse sain kokeiluun mattapintaisen meikinpohjustustuotteen. 



Konseptin esittelyä:

Sisleyn kokeilupakkauksessa on myös kosteuttavia tuotteita kolmikymppiselle iholle. Olen ihastuksissani, mutta toisaalta kauhistunut, sillä minulla ei ole varaa ihastua näihin...




Tykkäsin Max Factorin aikaisemmasta huulikiilto-laadusta. Tämä jää kuitenkin kokeilmatta, sillä sävy ei vain ole minulla toimiva.


En ole koskaan kokeillut Kevin Murphyn hiustuotteita. Mielenkiintoista nähdä mitä tämä tekee minun harjalleni.



Minilomani alkoi lauantai-aamuna kukonlaulun aikaan, sillä herätyskello kilahti 5.45. Kotiin tulin sunnuntaina 21.15. Väliin mahtui 5,5 h junassa mennen tullen, pientä shoppailua, paljon naurua ja iloa sekä komeita poikia (yövyin Kissiksen luona ja jaoin sängyn Reiskan kanssa), valtava brussi sekä piristynyt mieli.

Kiitos tytöt!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...